Merkillistä meritermistöä

Purjehdukseen, kuten moneen muuhunkin touhuun, liittyy oma slanginsa. Tätä erikoista hieroglyfi kieltä, joka ilmeisesti pohjautuu ehkä ruotsinkielisistä sanoista tai sitten ei, käytetään selvittämään kuuluuko veneellä liikkuva olento purjehtijoiden heimoon vaiko ei. Itse en koe edelleenkään identiteettini olevan purjehtija, enhän edelleenkään juurikaan edes pidä purjehtimisesta. Satun nyt vaan asumaan veneessä ja liikkumaan sillä paikasta toiseen. Joitain purjehdusslangin termejä olen kuitenkin joutunut selvittämään, jotta elämä olisi helpompaa. Olen listannut alle seuraavat, mielestäni tärkeimmät termit ja selittänyt ne siten, kuten itse olen ne ymmärtänyt. Oheista listausta ei siis kannata välttämättä käyttää opetusmateriaalina, vaikka selkokielinen selitys onkin vaikuttava.

Bläkä = Tuuleton kohta tai tilanne, johon joutuessa purjevene pysähtyy. Ei toivottava tilanne siis, mutta ei myöskään vaarallinen. Sitä vaan olen monta kertaa ihmetellyt, että miksi ei voi vain sanoa tuuleton? Bläkä ehkä juontaa juurensa jostain ulkolaisesta sanasta tai sitten se on vain jonkun keksimä mukamas cool tapa ilmaista mystisellä tavalla aivan täysin mysteeritöntä tilannetta.

Virsikirjalla ajaminen = Ajetaan purjeveneellä siten, että keulapurje on toisella puolella venettä ja isopurje toisella puolella. Purjeet on siis levällään kun jokisen eväät ja tätä tehdään esimerkiksi silloin, kun ajetaan myötätuuleen ja halutaan tuulen nappaavan molempiin purjeisiin tasaisesti, ilman että toinen purje ikäänkuin ”peittää” tuulen toiselta purjeelta. Miksi juuri virsikirja, ei voi tietää. Iltalehdellä tai Helsingin sanomilla ajaminen olisi ihan yhtä loogista.

Fendarien (eli suojien jotka pehmentävät laiturin ja veneen välin ja estävät naarmut ja hinkkautumisen) roikkuminen merellä laivan reunojen ulkopuolella meinaa jonkun legendan mukaan että veneessä/laivassa on maksullisia neitokaisia kyydissä. Mikälie tämäkin tapa ollut viestittää muille, että nyt on hyvät paardit menossa ja ei saa häiritä. Fendareita ei sovi jättää satamasta poistuttaessa siis lepattamaan miten sattuu, paitsi jos on vaan laiska eikä jaksa niitä kerätä tai jos kyydissä sattuu olemaan kuvaukseen sopivaa miehistöä.

Squall = Hitonmoinen rytinä. Mikäli joku kertoo sinun olevan matkalla squalliin, kannattaa tehdä nopea u-käännös ja poistua pikimmiten samaa reittiä mistä olet tullutkin. Kyseessä on siis jonkinlainen ukkosmyrsky tai tuulipesäke, jossa squallin voimakkuudesta riippuen lentää joko laatta tai lähtee tukka päästä. Tämä ei ole hyvä eikä tavoiteltava paikka viettää aikaansa.

Kryssiminen = Siksakki liike purjeveneellä. Tämä toimitus kestää IKUISUUDEN ja siinä vaaditaan jatkuvaa purjeen siirtoa puolelta toiselle. Tavarat lentelee, soppa läikkyy ja hermot menee. Kryssimään joutuu silloin, kun tuuli ei ole myötäinen, mutta siihen kyseiseen suuntaan täytyy silti päästä. Kryssimisestä käytetään myös termiä luoviminen. Suosittelen kuitenkin tekemään suunnitelman muutoksen jos vain mahdollista ja välttämään kryssimistä. Myötätuuleen liikkuminen on rentouttavampi kokemus.

Broachata = Vene menee mukkelis makkelis ilman, että niin on toivottu tapahtuvan. Tässä kohtaa on luultavasti jäänyt purje liian suureksi ja squalli on yllättänyt. Tuuli on sitten tarttunut purjeeseen ja nakannut sen vedenrajaan niin, että vene kallistuu lähes kyljelleen ja hörppää mahdollisesti jonkun verran vettä. Kuttumaisimmassa vaihtoehdossa vene heittää kokonaan ympäri. Tämä ralliliikkeeltä näyttävä temppu on siis erityisen ikävä ja jopa vaarallinen. Jos vene ei kuitenkaan mene ihan kenoon, saattaa tämä villi toimitus olla tavallaan ihan hauskaa ja adrenaliinia nostattavaa kaahailua ja merimiestaitojen hiomista. Tämä kuitenkin vain turvallisissa oloissa testailtuna.

Punainaista lippua käyttivät aikanaan merirosvot ja se tarkoitti sitä, että laiva tullaan valtaamaan väkivalloin ja armotta. Kuvassa nuorempana väsäämäni taidonnäyte, josta ilmenee jo lapsuudessa esiin puskenut merirosvo mentaliteetti.

Näitä edellä lueteltulta termejä olen haalinut muistettavien asioiden vihkooni pitkin reissua ja pikkuhiljaa oppinut samalla, kuinka veneen kanssa tulee toimia. Seilorin kanssa purjehtimaan oppiminen alkoi aikalailla näin:

Seilori: Katot vaan että ne purjeet näyttää hyvältä.

Mä: ….OK....

Jonka jälkeen useamman kerran näin:

Mä: Mä ajelen täällä ihan miten sattuu

Seilori: …..OK....

Että sellasta. Teet vaan niinkun Kapitaani käskee.

Tähän loppuun koonti vielä eksoottisimmista veneen nimistä välillä Rauma-Teneriffa.

-Rusinapulla II

-Stora jättersön

-Willem van oranje

-YellowDrama IV

-Fishcake

-Pili Pili

-Turbolento Peniche

-Nauta (saksalaisvene)

Mukavaa viikkoa sulle!